Make your own free website on Tripod.com

Pallokala

Etusivu | Makeavesi | Murtovesi | Merivesi | Lajit | Kuvia | Linkit

Makeavesi

Joitakin makeanveden pallokaloja esiteltynä...

dwarf2.jpg
Kuva: S.H.

Carinotetraodon travancoricus, (Tetraodon travancoricus,) Dwarf Puffer, Zwergkugelfisch, Erbsenkugelfisch, (sinipallokala) Kääpiöpallokala.



(Hora&Nair, 1941)




Kysy neuvoja akvaarionhoitoon Aqua-webistä


» Kotiseutu: Etelä-Intia: Travancore, Kerala (maahantuonnit).


Pituus: 2,5 cm

pH: 6,5- 7,2

C°: min 22- 25 -27 max

» Ravinto: pääasiassa surviainen ja pienet kotilot. Myös pieneksi silpotut simpukat ja katkaravut.

» Akvaarion minimikoko: 40-80 l.

» Sisustus: paljon valoa, kasveja; etenkin jaavansammal, kiviä ja puuta.

Turveuutteen, rakeiden tms. lisäys hyväksi. Kansilasit akvariossa kannattaa olla, sillä etenkin nälkäisenä saattavat hyppiä pois akvaariosta.

» Sukupuolierot: Koiraalla "ryppyjä" silmän vieressä ja tummanruskea viiva pitkittäin vatsan pohjassa (ei aina nähtävissä). Naaras voi olla pyöreämpi vatsasta.

Koiraat ovat aggressiivisia keskenään, parvessa pitää olla useampi naaras yhtä koirasta kohden.

Nyppivät toisten kalojen eviä ja etenkin huntupyrstöisiä kaloja herkästi.

Omia kokemuksia minulla on tästä lajista monen vuoden takaa (2000-luvun alusta), jolloin tästä lajista ei vielä tiedetty paljoa Suomessa. Ihastuin ensisilmäyksellä kääpiöpallokala- nimellä (siihen aikaan virallisesti sinipallokala) myytyjen otusten uintitapaan ja pyöriviin silmiin. Myyjä ei osannut sanoa muuta kuin että syövät vain pakastesurviaista ja "älä laita niitä noiden neontetrojen kanssa" joita ostin samalla kertaa. Kuitenkin joillakin harrastajilla sinipallokalat ja neontetrat tulevat hyvin toimeen keskenään. No, omat kaksi kääpiöpallokalaani elivät varmaan n. vuoden seura-akvariossa jota en siihen aikaan osannut kovin hyvin hoitaa. Toisen silmä oli jo aiemmin sokeutunut tappelun seurauksena, vaikken koskaan tappelua nähnyt. Vaurioitunut silmä on kuitenkin yleinen seuraus koiraiden tappelusta. En tiedä kummankaan kuolinsyytä, mutta epäilen toisen pelästyneen jotain ja pullistuneen varmaan ilmaa täyteen. Luultavasti se ei saanut vapautettua ilmaa sisältään (yleinen kuolinsyy pallokaloilla) ja näin ollen se jäi pintaan kellumaan, sillä löysin sen pinnalta kuivuneena.

Yleensä uuteen ymäristöön tuotu kääpiöpallokala tutkiskelee joka nurkan läpikotaisin, mutta ei syö ruokaa mitä sille tarjotaan. Se saattaa uida ihan kiinni näkemäänsä matoon ja tuijotella sitä mutta ei syö. Se saattaa olla monta päivää syömättä uudessa akvaariossa, mutta jos kala on terve se selviää kyllä ja alkaa syömään kun tahtoo. Kääpiöpallo syö nirsoillen, se voi imeä surviaisesta vain punaisen aineksen ja sylkäistä loput pois.

Myöhemmin se sitten viettääkin kaiken aikansa silmät kiinni lasisa vakoillen akvaarion ulkopuolista elämää, ja jaksaa kerjätä ruokaa.

Kääpiöpallokaloja on hyvä pitää parvessa, mitä enemmän kaloja, sen vähemmän harmia yksittäiselle kalalle tappeluiden syntyessä.

Mark
mark.jpg
Kuva: M.J.

Colomesus Asellus, South American Puffer, Assel Puffer, (Papukaijapallokala)
Kimalaispallokala

(Müller & Troschel, 1848)

» Kotiseutu: Etelä-Amerikka, Amazon. Tuonti:
Peru, Kolumbia ja Brasilia

Koko: Luonnossa 15 cm, akvaariossa n. 10 cm.

pH: 6.5 - 7.2

KH: 2 - 3.5 dh

C°: min 22-25-28 max

» Ravinto: surviainen, kotilot, simpukat, katkaravut,kastemadot, krilli, elävät ravut, esim. marmoriravut ja muu mahdollisimman kova ruoka.

»Sukupulierot: ei tunneta.

»Sisustus: uintitilaa, normaali tai kirkas valaistus, kasveja. Ei normaalisti piilottele vaan ui vilkkaasti pitkin esim. päätylasia edestakaisin.

»Parvikala, tulee toimeen huomattavasti erikokoistenkin lajitovereiden kanssa eikä nahistele isossakaan parvessa.

Näykkii silloin tällöin joitain hitaita kaloja, kuten monneja, mutta sopii useimpiin seura-akvaarioihin.