Tetraodon mbu |
|
Kuva: S.H. |
Olet saapunut pallokala-aiheisille sivuilleni. Sivujen tarkoituksena on jakaa tietoa erilaisista pallokalalajeista ja niiden
hoidosta akvaristeille ja muille pallokaloista kiinnostuneille, suomeksi.
Sivujen tekemiseen voit osallistua lähettämällä esim. kuvia tai kokemuksiasi pallokaloista sähköpostilla osoitteeseen
siilikala@gmail.com
|
Colomesus asellus |
|
Kuva: S.H. |
|
» YLEISTÄ PALLOKALOISTA
Vuoteen 2001 mennessä tunnetuista 150:stä pallokalalajista 36 luokitellaan makean- ja murtoveden lajiksi. 39 meressä elävistä
lajeista liikkuvat joskus nuorena murto- ja makeanveden alueilla. Pallokaloja elää kaikilla trooppisilla alueilla, mutta yhtäkään
lajia ei olla tavattu kylmistä vesistä.
Pienikokoisin laji on Carinotetraodon travancoricus (n. 2 cm) ja suurin Arothron stellatus (120 cm). Makeanveden lajeista
suurin on Tetraodon mbu (70 cm).
Pallokalat eivät käy ihmisten kimppuun ärsyttämättä eivätkä saa hyökätessään pahaa jälkeä aikaan lukuunottamatta yhtä
lajia, Feroxodon multistriatus, n. 40 cm pitkä kala joka elää Austraalian rannikolla. Sen tiedetään hyökkäilevän ihmisten
kimppuun, mm. yksi uimari menetti 3 varvastaan pallokalan hyökkäyksessä.
Pallokalan syöminen sen sijaan on vaarallista, sanotaan että pallokalan lihaa kannattaa syödä vain jos on elämäänsä kyllästynyt.
Japanilaista pallokalan lihaa (Fugu) sanotaan maukkaaksi mutta kypsentäminenkään ei poista sen myrkyllisyyttä, ja vain erikoiskoulutetut
kokit osaavat valmistaa sitä. Caribian pallokalaa on syötetty kissoille ja koirille niiden lopettamiseksi, pallokalan myrkkyä
on käytetty woodoo-rituaaleissa ja Saksan rikoshistoria tuntee murhan joka on tehty tarjoamalla pallokala-ateria.
Myrkky on nimeltään Tetrodotoxin. Suonensisäisesti ruiskutettuna alle milligramman annos on tappava. Myrkky lamaannuttaa
hermot (aiheuttaen halvaanuksen?) eikä uhri pysty hengittämään eli tukehtuu. Uhri pysyy tajuissaan koko oireilun ajan pystymättä
puhumaan. Vasta-ainetta myrkylle ei olla keksitty, mutta jos potilas pystytään elvyttämään, oireet katoavat vuorokauden kuluttua
eikä pysyviä vammoja jää. Lähes kaikki myrkytykset johtavat kuolemaan.
Meriveden pallokaloilla on hieman eri myrkkyä kuin makeanveden pallokaloilla, ja se sijaitsee suurimpina määrinä sisäelimissä
kun taas makeanveden lajeilla enimmäkseen iholla. Kaikki lajit eivät ole ollenkaan myrkyllisiä, ja myrkyn pitoisuus vaihtelee
elinympäristöstä ja vuodenajasta riippuen.
Tuottaakseen myrkkyä pallokalojen täytyy saada tiettyä bakteeria elinympäristöstään, ja tästä syystä laboratorio-oloissa
syntyneet ja kasvaneet pallokalat eivät sisältäneet myrkkyä, mutta kun ne palautettiin luontoon, ne alkoivat tuottaa myrkkyä.
Pallokalat itse ovat vastustuskykyisiä myrkylle
Muistathan, että tekijänoikeuslaki kieltää käyttämästä kenenkään toisen omistamaa kuvaa ilman lupaa, joten älä siis käytä.
|